Sivut

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Niinkuin saduissa

Kun et tiedä antaako pikkusormen
Vai koko käden
Antaisit kaikkesi jos tietäisit saavasi sydämen

Jalat juoksisi sydän kurkussa
Kuuhun ja takaisin
Toisi tähdet taivaalta
Ja helmen meren pohjasta

Silmät ei sulkeutuisi koskaan
Eikä näkisi enää muita
Itkisi vain onnen kyyneleitä

Suu puhuisi rauhaa
Ja rakkautta suudelmin
Hymyilisi kilpaa auringon kanssa

Mutta olet reunalla, etkä uskalla hypätä
Joko vesi ei kannattele tai et osaa uida
Vain kellua pinnalla
Sukeltaminen vaatisi liikaa rohkeutta

Tahdot veteen, mutta pelkäät että se on kylmää ja vaarallista
On turvallisempaa kuivalla maalla

Vaan sitä se on -kuivaa maata
Kaipaa kosteutta mutta vierastaa vettä
Koska se muuttaa, elvyttää ja virkistää vain hetkisen
Sitä ei saa pysymään, sillä vesi menee aina veden luokse

Joki virtaa mereen, puro lampeen
Sinä olet saari keskellä järveä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti