Sivut

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Aurinkolasit vahvuuksilla

Älä näe auringonsäteitä
siellä missä niitä ei ole
Tulkitse toiseen suuntaan
tai älä tulkitse ollenkaan

Muuten johdat itsesi harhaan
Kuset omaan nilkkaan
ottamalla jatkuvasti luunappia

Aurinkolaseja kannattaa käyttää
jos meinaa sokaistua
pienimmästäkin valonpilkkeestä

Tunne tää tunne
ylitse muiden
Muista se
seuraavan kerran

Kun mielesi tahtoo
viedä sinut harheteille
Kulissien taakse
esiripun varjoon

Näe ihmiset näyttelijöiltä
Normaalit vaatteet rooliasuilta
Todelliset värit päälleliimatuilta
Tavallisuus taivaallisesta harhasta

Verenluovutus

Mulla on kylmä
ja aiheutan sen itse
Laittamalla veren kiertämään
ihan vääriin paikkoihin

Sydämestä lähtee
ja sydämen se särkee

Verenkiertohäiriö
tai verenvuototauti
Kun sen pitäisi olla
veritulppa
Tai korkeintaan
verenpaine

Olen jäässä
ihan väärässä päässä

GAME OVER

Varautua pahimpaan
eikä toivoa parasta

Hypätä kaivoon
Vähän vettä niskaan
ennen kuin sytyttää liikaa

Parempi sammuttaa palo
ennen sen alkamista (-Sammuta ne valot!)
Ennaltaehkäisy on paras ehkäisy

Laittaa se sydän narikkaan
ja ottaa aivot sieltä takas
Kääntyä sisäänpäin
eikä suuntautua ulos

Keskittyä itseen
ei toiseen

Unohtaa, mitä oli ehtinyt odottaa
Haudata aavistuskin haaveista

Elää oikeasti nyt
eikä huomenna

Pysäyttää ajatus
ennen kuin se lähtee juoksemaan
Katkaista kaula
palalta kurkussa

Itkeä
vain puhdistaakseen kyynelkanavansa
Sulkea silmät tai avata ne
kirkastaakseen katseensa

Tajuta, että me ollaan erilaisia
Oikeasti, eikä vain leikisti

Opetella olemaan odottamatta

Kuunnella ennemmin vatsanpuruja
kuin perhosten siipiä

Muistaa kaikki hajottava
eikä vain rakennella pilvilinnoja mielessään
Nekin voi särkyä
vaikka ne on kuinka pehmeitä

Nauttia siitä mitä on
eikä elää sitä, mitä toivoisi olevan

Lopettaa toivominen
...
(hetkinen)
– Kuulostaa kuolemalta!
Itsetuhon inkarnaatiolta
Toivosta luopuminen

Mitä jää
jos ei ole toivoakaan
enää?

Toiveajattelusta toiveuniin
Toiveikkuudesta toimintaan
Toivottavaa tulosta vs.
Ei-toivottavia tapahtumia

Toivoton käänne
on umpikuja
Loppusuora
tunteiden labyrintissa

*GAME OVER*

tiistai 28. lokakuuta 2014

Some se on me

Se tunne, kun et löydä sopivaa hymiötä viestiin.
Viestiin, jonka haluaisit kertoa kasvotusten.
Kasvot, jotka tahtoisit nähdä kuvina sarveiskalvolla, ei pikseleinä ruudulla.

Ruutu, joka on täynnä kirjoitusvirheitä ja väärinymmärryksiä, lukemista rivien välistä.
Väli, johon mahtuu enemmän kuin ne kuuluisat tuhat sanaa.
Sana, jolla viitataan johonkin todelliseen.
Todellisuus, joka näyttäytyy useimmin koneella kuin oikeissa kohtaamisissa.

Kohtaamisia, joita on liian vähän.
Vähän, joka tuntuu paljolta.
Paljon, joka antaa enemmän.
Enemmän, joka on melkein liikaa.

Liikaa, joka luo etäisyyttä.
Etäisyys, jolla tuntea itsensä.
Itse, jossa kaivata toista.
Toinen, joka on tuolla jossain, bittiavaruudessa tai ainakin maailmankartalla.

Kartalla pallosta, missä se pomppii.
Pomppii kuin sydän, tekee ylilyöntejä herkästi.
Herkkyys, joka ilmenee avoimuutena.
Avoimuus, joka ei jätä mitään sanomatta turhaan.

Turhaa jauhamista, joka ei vie mihinkään, vähiten eteenpäin.
Eteenpäin, jonne toivoisi pääsevän, kohti yhteyttä.
Yhteys, joka voi katketa milloin vain, joka roikkuu nettiliittymän varassa tai muistitikulla.
Muisti, joka hädin tuskin rohkenee muistella.

Muistelu, joka muuntautuu haaveiluksi.
Haaveilu, jolla voi saada itsensä sekaisin, jos toisenkin.
Toinen, edelleen, silmänkantamattomissa, sähköverkkojen tuolla puolen.
Puoli, jolla ei tahtoisi olla.
Oleminen, jota ei tahtoisi puoltaa.

Some
Se on me
Mutta missä vaiheessa aidosta ilmeestä tuli hymiö?

tiistai 14. lokakuuta 2014

Harmoniaan

Puhu mulle musiikkia
Säveliä sydämeen
Melodiaa mieleeni
Rytmiä ytimeen

Laita mut soimaan
Sun aaltopituudelle
Laita resonoimaan
Samalle taajuudelle

Liikuta
pelkällä mielesi voimalla
Kosketa
ainoastaan läsnäololla

Sano se äänellä
Sano se ääneen
Äärettömän äärellä
Äänettömyys lähtee

Bassoo rintaani
Baritonii korvaani
Sopraanoo sieluuni
Sulosointui suuhuni

Saa mut laulamaan
Saa mut nauramaan
Yhdessä stemmoissa
Värähtelyy kehoissa

Kerro mulle haikusi
Anna sen soida
Kauneimman laulusi
Anna tarinoida

Jätä kaikusi
soimaan mun päähän
Pidä levy päällä
älä jätä tätä tähän

Tätä biisii
ei oo kirjotettu valmiiks
Kaks kapellimestarii
määrittämäs tahtii
Sävelletään yksiin
Improvisoidaan
Samalla asteikolla ollaan
täl nuottiviivastolla

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Runous



Kun sanat ei riitä
Runous
Kun sanoja ei ole
Runous
Sanattoman tahdon ilmaus
Tunteiden äänitorvi
Mielen mikrofoni

Runous
Kun sanat ei sovi
Kun sanat menee ohi
Ohimolta sydämeen
Ja selkäpiitä kohti

Kun ei tohdi
Kun pohtii
Runous
Kun ujous, kun putous
Kun lumous
Ufous tai rujous
Huonous

Kun hyvyys
Pyhyys, elämän syvyys
Kylmyys, tyhjyys
Kun hyytyy

Runous
Kun syyhyy, ryytyy
Kun ei voi tyytyy

Kyykkyyn, ylös
Kun alas
Runous
Ulkoolta sisään ja sisältä ulos

Runous

Kesä loppui



Kesä loppui
Niin kuin rakkaus!
Yhtenä päivänä se oli vain poissa

Kesä loppui
Ja se tuntuu maailmanlopulta!
Luonnonkatastrofilta, jota ei pääse pakoon

Kesä loppui
Enää ei eletä ulkona
Ei nautita lämmöstä, vaan paetaan pilviin

Kesä loppui
Ja niin lopuin minäkin
Paloin pohjaan, kuin muurinpohjaletut

Kesä loppui